Lensimme tänne siis Sydney:stä 29.1.
Sydneyn viimeinen päivä ei mennyt kovin hyvin. Olin päättänyt, että flunssasta huolimatta aion vielä käydä Manly Beachillä ja tehdä viimeiset shoppailut. No, aamulla olo oli ihan ok, mutta viimeistään Manlylle päästyämme, totesin, että tämä oli tyhmin idea ikinä. Olisi se päivä pitänyt vielä levätä, mutta kun ei, niin ei. No, kyllä kipeänäkin sain shoppailtua....vain yhden jutun, mutta se oli enemmän kuin tarpeeksi! Ostimme GoPro-kameran :) Kun pääsimme takaisin kotiin, jäin lepäämään ja Janne meni vielä vähän shoppailemaan. Vedin parin tunnin tirsat ja sain siitä sen verran puhtia, että jaksoin pakata. Tämä pakkaus kyllä tosiaan vaati molemmilta energiaa, koska tavaraa oli jostain syystä tällä kerralla paaaalllljjoooon enemmän kuin aikaisemmilla pakkauskerroilla. Tavarat pakattu ja unta palloon.
Seuraavana aamuna ylös klo 5 ja nenä kohti lentokenttää. Lento Sydney:stä Auckland:iin kesti n. 3 tuntia. Nukahdin välittömästi, kun kone oli noussut ja heräsin n. 30min. ennen koneen laskua. Tähän asti kaikki oli mennyt oikein hyvin, mutta sitten alkoi laskeutuminen ja flunssan takia ei tuo paineen tasaus onnistunut, joten korvat menivät lukkoon ja sitten alkoi hirvittävä kipu - nyt muistin, miltä tuntui nuorena matkustaa lentokoneessa, kun aina laskeutumisvaiheessa korvissa oli niin kova kipu, että olin varma, että kohta niistä alkaa vuotaa verta. No, laskeutumisesta selvitty ilman verenvuotoa, mutta korvat olivat tosi lukossa. Tuntui ihan kuin eläisin jossain omassa maailmassani, kun en oikein kuullut mitään muuta kuin oman hengitykseni ja puheeni. Onneksi meidät pyydettiin Jannen kanssa yhtäaikaa passin tarkastukseen, koska en olisi kuullut mitään, jos minulta olisi jotain kysytty.
Kaikki ok ja sitten kohti hostellia. Asustimme siellä ensimmäiset 3 yötä. Oli niin tervetullutta vaihtelua, kun saimme oman huoneen. Olihan siellä paljon hiljaisempaakin kuin, mitä Sydney:n Base-hostellissa, jossa soi musiikki ympäri vuorokauden, ihmiset tulivat nukkumaan ja lähtivät huoneista ihan koska huvitti, bailasivat huoneissa ja käytävillä...eli rauhallisuudesta ei ollut tietoakaan. Nyt, kun tulimme uuteen kotiimme, osasi rauhallisuutta arvostaa ihan uudella tavalla! Todella leppoisa paikka!
Lähdimme melkein heti kirtelemään Aucklandia ja etsimään hyvää ruokapaikkaa, joka sitten löytyi satamasta. Meillä oli tuon koko päivän aikamoiset kommunikointiongelmat, koska Jannen mukaan puhuin tosi hiljaa eikä hän kuullut mitään. Minun mielestäni taas puhuin tosi kovaa, mutta toisaalta - minähän elin siinä omassa maailmassani, jossa oma hengityksenikin kuulosti kovemmalta kuin ikinä :)
Seuraava päivä meni kiertelyn merkeissä. Vähän shoppailua tuli tehtyä :) Lipi oli jo aika hyvässä kunnossa, joten shoppailu onnistui jo aika hyvin :) Kävimme ruokakaupassa ja menimme hostelliin tekemään ruokaa - oli kyllä mahtavaa vaihtelua raflassa syömiselle!
Road trip alkoi kovaa vauhtia lähestyä.Olimme olleet yhteydessä autonvuokrauspaikkaan, josta hakisimme seuraavana päivänä campervan:mme. Sieltä oli ilmoitettu, ettei Jannen Suomen ajokortti kelpaa, vaan on oltava kansainvälinen ajokortti tai käännös ajokortista, joka on tehty jossain vuokrauspaikan hyväksymistä käännöspaikoista. Ei muuta kuin etsimään käännöspaikkaa. Tämän tietysti olisi voinut hoitaa jo Suomesta käsin, mutta, kun emme vielä Suomesta lähtiessämme tienneet, että olisimme menossa Uuteen-Seelantiin. Tämä reissupäätös oli tehty niin vähän aikaa sitten, ettei mitään tällaisia asioita olisi voinut hoitaa kovin paljoa aikaisemmin. Janne oli myös lukenut monelta keskustelupalstalta, ettei mitään kansainvälistä ajokorttia tarvita, vaan ihan Suomen ajokortilla saa vuokrattua auton....no, eipä nyt sitten onnistunut ihan niin helposti. Onneksi löysimme hostellimme läheltä käännöspaikan, jonne veimme Jannen ajokortin ja sieltä ilmoitettiin, että tulkaa hakemaan asiakirjaa 4 ja 5 välissä. Vietimme monta tuntia koneen ääressä, kun hoidimme kaikki vuokra- ym asiat kuntoon. Janne kävi hakemassa ajokorttikäännöksen. Sen hinnaksi tuli 58 NZD eli n. 35€. Sitten TAAS pakkaamaan ja unta palloon.
ROAD TRIP - DAY 1
Menimme lentokentän läheltä noutamaan campervaniamme. Ensinnäkin, Janne oli näyttänyt virkailijalle suomalaisen ajokorttinsa eikä tuota erikseen hankkimaamme käännöstä oltu edes pyydetty!!!!!! Turhaan siis olimme paniikissa etsineet käännöspaikaa. Iloinen uutinen oli se, että meille ilmoitettiin, että saamme paremman auton, mitä olimme alun perin varanneet. Meidän autossa ei alun perin pitänyt olla vessaa eikä suihkua. Varausvaiheessa päädyimme tähän ratkaisuun, koska suihku ja vessa nostivat vuokrahintaa niin paljon, ettemme nähneet niitä tarpeellisiksi. No, nyt kuitenkin saimme auton, jossa oli suihku ja vessa emmekä maksaneet tästä mitään ekstraa - kätevää :) Nyt meillä oli siis allamme 6,4 metriä pitkä, 2,8 metriä korkea dieseliä syövä maantiekiitäjä. Kun auton käyttö oli esitelty meille, ei muuta kuin matkaan!
Vähän Jannea alussa jännitti, koska kuskin puoli onkin nyt oikealla ja vaihdekeppi vasemmalla, mutta hienosti ajaminen sujui!
Olimme ladanneet puhelimeeni navigaattorin. Sitten vaan näpyttelemään määränpääksi Tauranga. Mulla oli melkein koko matkan kamera käytössä, kun maisemat oli niiiiiiiiiin käsittämättömän upeita - oli maissipeltoa, sen takana puita, sen takana upeita vuoria. Oli kauniita lehtimetsiä, jotka käden käänteessä muuttuivat havumetsiksi. Oli palmuja ja vieressä ihan niiden vieressä havupuita...ei vaan voi ymmärtää.
Saavuimme Taurangalle. Kävimme ruokakaupassa täyttämässä jääkaappimme ja sitten katsoimme vihkosesta, jossa kerrottiin muutaman Taurangan campsiten osoite. Valitsimme kivoimman oloisen paikan, osoite navigaattoriin ja sitten ajamaan. Campsite osoittautui todella viihtyisäksi! Oli iso keittiö, grillausmahdollisuudet oikein hyvät, vessat ja suihkut myös löytyivät - oikein pätevä paikka!
Kävimme illalla vielä vähän kävelemässä. Oli tosin jo pimeää, joten hirveästi tämä meidän kiertelymme ei avartanut.
sänky asennettu - sit nukkuu
ROAD TRIP - DAY 2
Aamulla kamat kasaan ja lähdimme autolla kiertämään ja katselemaan Taurangaa. Campsiten omistaja oli suositellut meille yhtä vuorta, jonne pääsee kävellen, joten päätimme käydä kurkkaamassa sen ennen kuin lähdimme kohti seuraavaa kohdetta. Janne oli tässä kohtaa vähän nuhainen - tietysti tämä minun tautini oli tarttunut häneen! :( Onneksi Janne kuitenkin jaksoi lähteä tarpomaan vuorta ylös. Maisemat olivat MAHTAVAT! Reitti kiersi vuoren ympäri. Huipullekin olisi päässyt kiipeämään, mutta kerrankin olimme fiksuja ja päätimme, että, koska kumpikaan ei ollut parhaissa voimissaan, jätimme reissun pelkkään vuoren kiertämiseen. Mahtavin lenkkipolku maailmassa!
siellä vuori.....
......let's go
Kiertelimme muutenkin vähän keskustassa ja etsimme apteekin, josta Janne sai ostettua flunssalääkettä.
Tauranga oli kyllä todella hieno paikka - ehdottomasti voi suositella!!!!! Vuorikävely myös ihan ehdoton. Vuoren juurella oli ihan mahtava campsite...vähän harmitti, ettemme olleet siellä yöpyneet, meinaan maisemat olivat huikeat....no, mutta kyllä meidänkin yöpaikka oli oikein hyvä!
Sitten navigaattoriin seuraava määränpää: Rotorua. Taas olivat maisemat ihan uskomattomattomat!
Rotorua löydetty ja pysähdyimme yhden puiston kohdalle, jossa oli tällainen kyltti:
Rotorua löydetty ja pysähdyimme yhden puiston kohdalle, jossa oli tällainen kyltti:
Sit vaan ottamaan selvää, mistä oli kyse
Rikkikaasujen haju ei ole mikään kovin miellyttävä
Taas otimme vihon esiin, jossa kerrotiin jostain campsitesta. Valitsimme paikan, joka oli lähinnä, osoite navigaattoriin ja let's go.
Jälleen oli mukava campsite löydetty.
Campsiten office - campsiten pitäjät asuvat tuolla yläkerrassa
Tällä campsitella olisi ollut hot pool, jota meidän piti käydä testaamassa illalla, mutta olimme liian väsyneitä ja seuraavana aamuna ei jaksanut nousta niin aikaisin, että olisi ehtinyt pulahtaa, joten tämä jäi kokematta. :(
Otimme kameran ja GoPro:n mukaan ja lähdimme kiertelemään. Uni tuli kiertelyn jälkeen aika nopeasti!
Öisin lämpöasteet tippuvat johonkin 15 asteen paikkeille, joten autossa on aika kylmä nukkua, mutta hei - sitä se eräretkeilijän elämä on! :) Onneksi meillä on lämmin peitto! Ei siinä muuta kuin nenä ja pää vähän jäädy :)
ROAD TRIP - DAY 3
Aamulla herätys, kamat kasaan ja and let's go to Waiotapu Thermal Wonderland.
Ensin käytiin katsomassa Geysiriä nimeltä Lady Knox, joka purkautuu joka päivä klo 10:30....tämä tosin ihmisen avustamana, mutta kuitenkin ihan aito geysir! Oli se hienoa nähdä livenä.
Tämän jälkeen menimme kävelyreitille, joka vei läpi uskomattomien maisemien! Varmaan 2 tuntia saimme täällä kulutettua! VAU!
Ensin käytiin katsomassa Geysiriä nimeltä Lady Knox, joka purkautuu joka päivä klo 10:30....tämä tosin ihmisen avustamana, mutta kuitenkin ihan aito geysir! Oli se hienoa nähdä livenä.
Tämän jälkeen menimme kävelyreitille, joka vei läpi uskomattomien maisemien! Varmaan 2 tuntia saimme täällä kulutettua! VAU!
Sitten etsimme Jannelle aktiviteettia - ZORB Rotorua :)
Janne otti vesiversion zorbista ja GoPro palloon mukaan - samalla testattiin ketääkö se vettä...hyvin kesti ja tuli todella hyvä video!
Janne otti vesiversion zorbista ja GoPro palloon mukaan - samalla testattiin ketääkö se vettä...hyvin kesti ja tuli todella hyvä video!
Seuraavaksi me suunnistimme Hobbitoniin, jossa on kuvattu pätkiä Taru Sormusten herrasta ja Hobbitista. Valitettavasti meiltä jäi kuvauspaikka näkemättä, koska sinne olisi päässyt vain jollain bussilla ja hintaa kiertoajelulle olisi tullut 75 NZD eli n. 45€/nenä. Ajettiin kuitenkin sellasten maisemien halki, että unohtui Hobbiton aika nopeasti.
Suunnaksi otettiin Raglan. Oli kyllä campsite aika hienolla paikalla! Kun saavuimme campsitelle, pari ihan pientä lentokonetta laskeutui ihan vieressä olevalle ruoholentokentälle. Hiljaisuus oli korvia hivelevää. Tällaisissa maisemissa meillä oli campervan parkissa.
ROAD TRIP - DAY 4
Nuhanenät herätys ja Raglanista nenä takaisin kohti Aucklandia. Tämä reittivalinta siitä syystä, että olin jo heti toisena päivänä, kun olimme Uuteen-Seelantiin saapuneet, varannut tatuointiajan :) Kävimme toisena päivänä varta vasten etsimässä minulle tatuointipaikan. Löysimme yhden, joka vaikutti pätevältä, mutta tyyppi, joka olisi voinut tehdä tatuoinnin minulle, oli sinä päivänä viimeistä päivää siinä puljussa töissä. Meidät ohjattiin kerrosta ylemmäs, jossa oli nainen nimeltä Pip. Meille sanottiin, että hän, jos kuka osaa tehdä loistavan maoritatuoinnin - tärkeä tieto, koska maoritatuoinnin minä juuri halusinkin! Menimme tapaamaan Pip:ä ja hetken keskustelun jälkeen hän varasi minulle ajan tiistaille 4.2.!
Tähän väliin on sen verran kerrottava, että olen suunnitellut uuden tatuoinnin ottamista n. 4-5 vuotta. Se on tuntunut toivottomalta päättää, mihin tatuoinnin haluan, saati sitten millainen tatuoinnin pitäisi olla. Nyt kuitenkin hetken asiaa sulateltuani, totesin, että tämä Uusi-Seelanti ja maoritatuointi on juuri se, mitä tatuoinniltani haluan!
Kyllä tiistaiaamuna vähän jännitti. Olimme vain Pip:n kanssa kerran jutelleet ja hän oli kysellyt minulta mm. mitä haluan tatuoinnin kuvaavan. Tähän olin vastannut: Uutta alkua. Minulla ei ollut mitään kuvaa päässäni tatuoinnista, jonka haluan. Pip ei ollut valmiiksi mitään kuvaa piirtänyt - ja tämän tiesinkin. Olimme aikaisemmassa tapaamisessamme jutelleet siitä, että Pip:n työskentelytapa on se, että hän aloittaa tatuoinnin piirtämisen siinä vaiheessa, kun asiakas istuu tuoliin ja hän alkaa vähän kysellä, mitkä asiat ovat kyseiselle asiakkaalle tärkeitä ym. Eli ei muuta kuin menin tuoliin istumaan ja siitä Pip otti kynän käteen, alkoi kysellä minulta elämästäni asioita ja alkoi piirtää elämäntarinaani jalkaani.
Tässä lopputulos:
Ihan käsittämätöntä, miten joku voi olla noin lahjakas!
Niiiiiiiiiin oli kivun arvoinen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Nyt minulla on vihdoin tatuointi, jolla on merkitystä! Mahtava fiilis :)
Pistimme campervanimme parkkiin lähelle Aucklandin lentokenttää ja unta palloon.
ROAD TRIP - DAY 5
Janne on niin tukkoinen, että voi huh huh :( Minulla olo alkaa jo olla ihan hyvä.
Herättyämme kävimme kaupassa ja sitten Aucklandista kohti Taupo:a. Vähän yli komen tunnin ajomatka takana ja nyt löysimme kivan campsiten.
Täällä aiomme yöpyä 2 yötä.
Maisemat on käsittämättömät.
Illan kuvailuja
ROAD TRIP - DAY 4
Nuhanenät herätys ja Raglanista nenä takaisin kohti Aucklandia. Tämä reittivalinta siitä syystä, että olin jo heti toisena päivänä, kun olimme Uuteen-Seelantiin saapuneet, varannut tatuointiajan :) Kävimme toisena päivänä varta vasten etsimässä minulle tatuointipaikan. Löysimme yhden, joka vaikutti pätevältä, mutta tyyppi, joka olisi voinut tehdä tatuoinnin minulle, oli sinä päivänä viimeistä päivää siinä puljussa töissä. Meidät ohjattiin kerrosta ylemmäs, jossa oli nainen nimeltä Pip. Meille sanottiin, että hän, jos kuka osaa tehdä loistavan maoritatuoinnin - tärkeä tieto, koska maoritatuoinnin minä juuri halusinkin! Menimme tapaamaan Pip:ä ja hetken keskustelun jälkeen hän varasi minulle ajan tiistaille 4.2.!
Tähän väliin on sen verran kerrottava, että olen suunnitellut uuden tatuoinnin ottamista n. 4-5 vuotta. Se on tuntunut toivottomalta päättää, mihin tatuoinnin haluan, saati sitten millainen tatuoinnin pitäisi olla. Nyt kuitenkin hetken asiaa sulateltuani, totesin, että tämä Uusi-Seelanti ja maoritatuointi on juuri se, mitä tatuoinniltani haluan!
Kyllä tiistaiaamuna vähän jännitti. Olimme vain Pip:n kanssa kerran jutelleet ja hän oli kysellyt minulta mm. mitä haluan tatuoinnin kuvaavan. Tähän olin vastannut: Uutta alkua. Minulla ei ollut mitään kuvaa päässäni tatuoinnista, jonka haluan. Pip ei ollut valmiiksi mitään kuvaa piirtänyt - ja tämän tiesinkin. Olimme aikaisemmassa tapaamisessamme jutelleet siitä, että Pip:n työskentelytapa on se, että hän aloittaa tatuoinnin piirtämisen siinä vaiheessa, kun asiakas istuu tuoliin ja hän alkaa vähän kysellä, mitkä asiat ovat kyseiselle asiakkaalle tärkeitä ym. Eli ei muuta kuin menin tuoliin istumaan ja siitä Pip otti kynän käteen, alkoi kysellä minulta elämästäni asioita ja alkoi piirtää elämäntarinaani jalkaani.
Tässä lopputulos:
Ihan käsittämätöntä, miten joku voi olla noin lahjakas!
Niiiiiiiiiin oli kivun arvoinen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Nyt minulla on vihdoin tatuointi, jolla on merkitystä! Mahtava fiilis :)
Pistimme campervanimme parkkiin lähelle Aucklandin lentokenttää ja unta palloon.
ROAD TRIP - DAY 5
Janne on niin tukkoinen, että voi huh huh :( Minulla olo alkaa jo olla ihan hyvä.
Herättyämme kävimme kaupassa ja sitten Aucklandista kohti Taupo:a. Vähän yli komen tunnin ajomatka takana ja nyt löysimme kivan campsiten.
Täällä aiomme yöpyä 2 yötä.
Maisemat on käsittämättömät.
Nyt on löytynyt koti!!!! Taupo on IHANA paikka!
Kävimme illemmalla vähän tutkimassa paikkoja ja hakemassa Jannelle jätesäkillisen nenäliinoja. Nyt vähän leffaa ja sitten nukkumaan. Toivottavasti Janne olisi huomenna paremmassa kunnossa!
Kävimme illemmalla vähän tutkimassa paikkoja ja hakemassa Jannelle jätesäkillisen nenäliinoja. Nyt vähän leffaa ja sitten nukkumaan. Toivottavasti Janne olisi huomenna paremmassa kunnossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti