Koh Samui!!!!!!!!

On kyllä taas paljon tapahtunut!
Torstai-illalla, kun ajettiin skootterilla hotelliin, minulla oli yhtenä hetkenä kaikki hyvin, ja seuraavalla sekunnilla, tuntui kuin joku olisi vienyt kaikki energian ja voimat. Illemmalla alkoi viluttaa. Kun sain blogitekstin kirjoitettua, hampaat jo kalisi, kun oli niin kylmä. Olin vielä klo 4:30 hereillä, koska en saanut unta. Ei löytynyt hyvää asentoa ja tuntui kuin olisin tulessa. Kuume oli todella korkea. Sain hetken nukuttua. Kun heräsin, tuntui, että kuume olisi ainakin hieman laskenut, mutta sitten taas alkoi viluttaa. Sain taas hetken nukuttua. Aamulla oli vielä lämpöä eikä voimat olleet palautuneet. Sain raahattua itseni hetkeksi parvekkeelle makaamaan aurinkoon. Sekin tuntui liian raskaalta ja menin makaamaan sänkyyn ja telkkari päälle. Janne toi minulle Burana 800 ja se alkoi helpottaa oloa. Illalla olo oli jo hyvä eikä lämpöäkään enää ollut. En tiedä, mistä tuo kuume johtui, mutta onneksi se meni päivässä ohi.

Lauantaiaamuna herätyskello soitti klo 5:05. Lähtö hotellilta oli tarkoitus olla klo 6:00. Odottelimme hotellimme pihalla meidän kyytiä. Kello oli jo 6:20 ja sanoin Jannelle, että pitäisikö meidän pyytää respatyöntekijää soittamaan numeroon, joka oli matkakuittiimme kirjoitettu. Janne meni hoitamaan asiaa ja minä jäin odottamaan, jos kyytimme sillä välin tulisi. Minibussi ajoi vihdoin pihaan. Kello oli siinä kohdassa varmaan n. 6:25. Annoimme kuskille matkakuittimme, hän katsoi sen läpi, sitten kassit takaluukkuun ja me hypäsimme kyytiin. Haimme muutaman tyypin matkaan mukaan ja yhtäkkiä olimme takaisin meidän hotellillamme. Kuski ilmoitti minulle ja Jannelle, että meidän täytyy tulla bussista pois, koska olemme väärässä bussissa - bussi oli menossa Tratin lentokentälle ja meidän piti päästä Bangkokin lentokentälle. Nousimme bussista pois ja meidän matkatavarat annettiin meille. 2 hotellimme työntekijää tulivat juttelemaan kuskille. He siinä hetken höpisivät. Sitten hotellin työntekijä sanoi meille, että menemmekin nyt tällä minibussilla. Kuski jättää meidät toisen minibussin luo, joka sitten menee sinne Bangkokin lentokentälle. Se kuski, jonka oli alunperin pitänyt tulla meidät hakemaan, oli jostain syystä jättänyt tulematta. Kamat uudestaan minibussin takaluukkuun ja kyytiin mars. Kuskille tietysti tuli tämän sähläämisen takia kiire, joten kaasua painettiin oikein urakalla - mäki ylös, mäki alas, tiukka kurvi eikä montaakaan suoraa pätkää. Yhtäkkiä kuski pysäytti auton tien sivuun ja nousi autosta ulos - hän meni oksentamaan!! Ja matka jatkuu! Päästiin meidän minibussin luo. Meidän matkatavarat siirrettiin bussista toiseen ja let's go. Ehdittiin hyvin lauttaan, joka vei meidät Changilta Tratiin. Oli tosi tuulista ja pelkäsin, että matkasta tulee heiluvainen - onneksi ei tullut niin heiluvainen kuin pelkäsin, koska muuten olisi voinut olla mahdollista, että olisin joutunut liittymään ensimmäisen bussikuskimme oksentajaklubiin. Käynti lautan vessassa olikin kokemus! Heiluvainen kyyti plus reikä lattiassa = tasapainoa vaativa tehtävä. Päästiin Tratiin, kaikki 10 bussimme matkustajaa paikoillaan ja sitten alkoi n. 4 tunnin ralli. Tiet eivät olleet missään kovin hyvässä kunnossa - oli kuoppaa ja töyssyä ja sitten, kun niihin kuoppiin ja töyssyihin ajaa sataa ja tuhatta on matkustaminen kaikkea muuta kuin kivaa. Oli ihan sellainen fiilis kuin olisi ollut 4 tuntia vuoristoradassa. Yritin jossain vaiheessa nukkua. Tietysti juuri siinä kohdassa ajoimme jonkun kauhean kokoisen kuopan yli ja niska siinä sitten vähän venähti. Enpä sen jälkeen enää yrittänyt saada unta! Vieressäni istunut kiinalaisnainen tarjosi minulle yhdessä kohdassa matkaa tuoreita hedelmiä - tosi ystävällinen tyyppi! Päästiin Bangkokin lentokentälle tunti etuajassa. Siinä sitten Jannen kanssa odotettiin 4 tuntia lentoa Koh Samuille.

Lento Samuille kesti 45 minuuttia. Lippu maksoi vähän päälle 100€.Tosi kallis, mutta noissa hinnoissa ne liput pyörii aina. On tosi käsittämätöntä, miten huonoa englantia koneen henkilökunta puhuu. Koneen kapteenikin siinä jotain hölisi ja vasta hölinän loppuvaiheessa tajusin, että hänhän puhuu englantia. Saavuttiin Samuin lentokentälle joskus klo 17 paikkeilla. Oli jotenkin hassua, kun paikat olivat jo niin tuttuja - 3. kerta Samuilla. On se Samuin lentokenttä silti edelleen ihan mahtava! Lentokenttä on todella pieni. Kaikki tapahtuu ulkoilmassa!

Näkemisen arvoinen paikka!
Sitten hypättiin taksiin ja nenä kohti Dome Lay Beach Resortia. 

Tällainen bungalowi meitä sitten odotti :)

Meillä on tällaiset maisemat meidän kuistilta 

Täällä oli loistavin check in ikinä! Hotellin työntekijä vei meidät suoraan meidän bungalowiin, näytti paikat ja näytti kirjekuorta, jonka päälle oli kirjoitettu summa, joka meidän 4 yöstä tuli maksaa. Maksoimme summan ja nainen antoi meille bungalowin avaimen ja se oli check in siinä :) Ei tarvinnut mennä respaan, ei mitään. Suoraan vaan bungalowiin :) Hetken päästä nainen palasi vielä tuomaan meille kuistille tervetulodrinksut :)

Hintaa tällä bungalowilla on n. 14€ per nenä per yö. Tämä on todella kiva maja!!! Voisi ehdottomasti tulla toistekin!

Hetki siinä sitten ihmeteltiin meidän uutta majaa ja sen jälkeen meille tuli vieras - Markus, joka on Jannen entinen työkaveri. Hän tuli Samuille pari päivää ennen meitä. Jee, meidän ensimmäinen häävieras on täällä!!! :) Siinä sitten pistettiin parkkiin meidän kuistille, breezer ja pari changia esille ja alettiin vaihtaa kuulumisia. Hetki siinä istuskeltiin ja sen jälkeen mentiin syömään läheiseen ravintolaan. Syömisen jälkeen mentiin nukkumaan, koska meillä oli Jannen kanssa takana pitkä päivä.

Seuraavana aamuna mentiin vuokraamaan skootteri ja ajettiin Markuksen majapaikalle. Lähdettiin ajamaan skoottereilla Chaweng Beachille. Siellä käytiin vähän stalkkaamassa, millaisissa bungaloweissa meidän häävieraat yöpyy ja käveltiin myös meidän hääpaikan ohi. Käveltiin rannalla ja nautittiin auringosta. Pistettiin parkkiin rannan pieneen baariin. Pojat ottivat päivän ensimmäiset changit ja minä otin mango shaken. Hetki siinä sitten istuttiin ja sen jälkeen suunnattiin takaisin skoottereille. Siitä lähdimme ajamaan yhdelle kivalle rannalle, joka löydettiin Jannen kanssa viime kerralla, kun olimme Samuilla. Koh Changin mäkien ja mutkien jälkeen Samuin mäet eivät enää tuntuneet missään :) 
Jee - perillä! Tilattiin ravintolasta vähän syötävää ja juotavaa. Sitten, kun tankkaustauko oli ohi, pojat meni uimaan ja minä käppäilin rannalla. Alettiin jo odotella sitä, että Jannen kaveri Viikari ilmoittaisi, että he ovat Lauran kanssa tulleet Samuille. Tiedettiin vain tulopäivä, mutta ei aikaa. Janne soitti Viikarille ja siellähän he jo Lauran kanssa kurvailivat Samuin teitä skootterilla. Lähdettiin ajamaan heitä vastaan. Jee , kaksi häävierasta lisää! Siitä sitten menimme porukalla meidän majalle ja pistettiin parkkiin kuistille. Kaupasta oli muutamat breezerit ja changit ostettu. Musiikki soimaan ja let's have fun :) 

Huomenna saapuu taas lisää häävieraita! Tämä on niin epätodellista, että olemme Thaimaassa ja melkein koko meidän kaveriporukka tulee olemaan täällä yhdessä! Tulkaa jo loputkin!!! Nyt nautitaan :)

Ei se voi olla väärin lähtee maailman ääriin :)

Voi kuulkaa, kyllä on taas takana ihan mahtava päivä!
Herättyämme päätimme, että tänään vain lököillään. Menimme rannalle ottamaan aurinkoa. Kyllä oli grilli kuumana! Maksimissaan 30 minuuttia pystyi paahtaa auringossa ja sitten piti mennä mereen vilvoittautumaan.

Tällaset maisemat meillä oli tänään, kun otettiin aurinkoa :)

Mä kuuntelin Raappanan Kauas pois-biisiä ja vihdoin pääsin siihen rentoon ja mahtavaakin mahtavampaan fiilikseen, jota täältä reissusta olen tullutkin hakemaan. Toinen biisi, jota kuuntelin oli Tuuliajolla....jos ei noita biisejä kuunnellessa tule hyvälle tuulelle, niin sitten ei mistään :)
Hirveän kauaa ei viitsitty aurinkoa ottaa, koska olemme olleet Thaimaan auringon alla vasta niin lyhyen aikaa, että ihon palamisriski on vielä aika suuri. Kaikkina muina kertoina, kun olemme Thaimaassa olleet, olemme polttaneet itsemme Jannen kanssa ensimmäisen viikon aikana aika pahasti. Tällä kerralla ajattelimme olla varovaisempia, ettei hääkuvissa sitten heloteta paloautonlailla. 
Paahtamisen jälkeen käytiin ostamassa lauantaita varten bussiliput Bangkokin lentokentälle. Päädyttiin minibussiin, jonka kyydissä matkustamme nyt sitten 6 tuntia. Hinta oli se 700 bahtia (n. 16€) per nenä.  Lähtö lauantaiaamuna klo 6:00...en kyllä fanita tuota aikaa! :( 
Lippujen oston jälkeen lähdettiin skootterilla ajelemaan ja etsimään Jannelle parturia.

Skootterimatkalla törmäsimme taas puhveleihin.

Siinä ne vaan syövät ruohoa, kun tyypit huristelevat autoilla ja skoottereilla ohi.

Parturi löytyi. Janne maksoi hiusten leikkuusta 300 bahtia (n. 7€).

Mä odottelin häntä sohvalla ja sain samalla uuden koirakaverin - pieni pölypallo :) Meni odotusaika nopeasti!

Parturin jälkeen menimme kävelemään rannalle.

Tällainen auringonlasku tänään :)

Kun katsoo tarkasti, löytää ravun kolon. Nuo pienen pienet hiekkapallot ovat rapujen pyörittelemiä. Tosi pienet ravut hengailevat rannalla ja, kun kävelee ravun kolon ohi, näkee vain jotain nopeaa liikettä - se on rapu, joka juoksee koloonsa :) Niitä veijareita on kiva seurailla!

Seuraavaksi syömään ja sitten vähän kiertelemään. Käytiin ostamassa pancaket vakio pancakejeppeltä.Tilattiin pancake with banana and chocolate ja pancake with chocolate. Maksoivat yhteensä 50 bahtia (vähän päälle euro). 

Siitä siirryttiin ostamaan mulle iltapalaa - tuoretta ananasta ja tuoretta vesimelonia. Maksoivat yhteensä myös 50 bahtia. Ihan melkein samaan aikaan huomasin, että Janne alkaa heiluttaa käsiään vähän kauempana. Hän sanoi, että joku ötökkä oli lentänyt niskaan. Huomasin, että tämä ötökkä edelleen niskassa hengaili - se oli ampiainen! Janne yritti huitoa ampiaista pois, muttei se meinannut millään lähteä. Kun pääsin Jannen luo, huitaisin oikein kunnolla ja ampiainen tippui maahan. Janne sanoi, että nyt oli ampiainen pistänyt ja piikkikin oli jäänyt niskaan - niinhän se oli, juu. Piikki törrötti niskassa. Pistokohta turposi nopeasti - onneksi vain vähän. Käveltiin vieressä olevaan apteekkiin ja kysyttiin, olisiko heillä jotain ampiaisen pistoon. Apteekissa irrotin ampiaisen piikin Jannen niskasta. Janne sai antihistamiinipillereitä. Seurailin koko ajan huolestuneena pistokohtaa, ettei se vaan alkaisi enempää turvota. Onneksi mitään allergista reaktiota ei tullut. Pistokohta on jo laskenut, vähän punotusta vielä on. Heti, kun pääsimme hotellille, Janne nappasi ensimmäisen antihistamiinin ja ihan elävien kirjoissa näyttää mies edelleen olevan :)

On muuten iltaisin ihan mahtavat maisemat! Kun pääsee yhden tietyn mäen päälle, jossa ei niitä katuvaloja ole, näkee merelle. Horisontissa siintää monien ja uudestaan monien kymmenien kalastusveneiden ja yösukellukselle vieneiden veneiden valot. Suurin osa valoista on vihreitä ja valot värjäävät koko tumman horisontin vihreäksi.  Voi, kun sen näyn saisi tallennettua kameralla!

Tässä tämä tältä erää.

Koh Chang!!!!

Tänne kannattaa tulla! Ihan mahtava meininki!! :)

Bangkokista tulimme siis bussilla Tratin satamaan, jossa vaihdettiin kulkuneuvoksi lautta ja lautalla sitten Koh Changille. Lauttamatka kesti n. 45min. Yhteensä reissu kesti n. 8-9 tuntia ja lippu maksoi 1000 bahtia eli n. 25€. 

Koh Changin satama

Changin satamassa meitä oli vastassa takseja. Taksit ovat avolavoja, joissa on katto päällä. Taksikuskit neuvoivat meitä siirtymään taksien luo. Kuskit itse nousivat taksien katoille ja alkoivat kasata matkustajien matkatavaroita sinne. Kaksi taksia täyttyi. Kolmanteen taksiin eli meidän taksiin, tuli 8 tyyppiä ja se jäi vähän vajaaksi. Kuski ilmoitti meille, että voimme maksaa 100 bahtia (n. 2,5€) per lärvi tai odottaa seuraavaa lauttaa, joka tulee tunnin päästä, jotta saamme taksimme täyteen. (täysi taksi -> jokainen maksaa 50 bahtia (vähä päälle euro). Kaikki olivat sitä mieltä, että jokainen maksaa 100 bahtia ja lähdemme heti matkaan. Matkaseuramme koostui 2:sta kiinalaisnaisesta, 1:stä ranskalaismiehestä ja 3:sta saksalaisnaisesta. Ketään heistä ei ollut etukäteen varannut majoitusta ja koko sakki hieman pohti, mihinpäin saarta haluavat kyydin. Meillä oli jo hotelli varattuna. 
Sit matkaan -> mutkia ja todella jyrkkiä mäkiä....siitä oli meidän matka tehty. Yhdessä jyrkässä ylämäessä meidän taksin katolta tippui takki tielle. Koputimme taksin ikkunaan, jotta kuski pysähtyisi, mutta kuski ei siinä kohtaa mäkeä pystynyt pysähtymään, koska taksi ei olisi enää päässyt loppumäkeä ylös. Kun pääsimme vähän loivempaan kohtaan, kuski pysäytti taksin. Selvisi, että takki oli kiinalaisnaisen. Hän totesi, ettei tarvitse takkia ja voimme hänen puolestaan jatkaa matkaa. Ranskalaismies kuitenkin totesi, että tietysti takki on haettava. Hän nousi auton kyydistä ja lähti juoksemaan mäkeä alas...varsinainen gentleman! Yhtäkkiä myös tämä kiinalaisnainen, jonka takki oli tippunut, lähti kirmaamaan miehen perään. Miehen juoksua seuratessa tuli mieleen "Run Forest run" ja naisen juoksua oli vaan viihdyttävää seurata. Taksiin jääneet saivat kyllä takkiepisodista hyvän komediapläjäyksen :) Kun ranskalaismies palasi taksiin, hän sai meiltä aplodit ja matka jatkui. Lonely beachin kohdalla kaikki muut paitsi minä ja Janne hyppäsivät taksista ja lähtivät etsimään itselleen yösijaa. Me jatkoimme Jannen kanssa vielä vähän matkaa taksissa, kunnes saavuimme hotellillemme Mercure Koh Chang Hideaway:hin. Ulkoapäin hotelli näytti hienolta. Mentiin respaan kirjautumaan sisälle. Hyvältä vaikutti edelleen. Asiakaspalvelu oli kuin 10-tähden hotellissa. Saatiin oikein kylmät pyyhkeet ja tervetulojuomatkin. No, sitten se totuuden hetki...päästiin hotellihuoneeseemme. Kyllä oli meillä Jannen kanssa ihmettelemistä! Huone oli tosi hieno! Parvekkeeltä pääsi suoraan uima-altaaseen - VAU! Hinta laatusuhde on kyllä kohdillaan! Ainut miinuspuoli olivat 3 torakkaa, jotka Janne tappoi ensimmäisen illan aikana. Sen jälkeen ei ole näitä ei-toivottuja vierailijoita näkynyt. Hinta per yö per nenä 27€. Suomessa tällasesta huoneesta maksais itsensä kipeäksi - varmaan lähemmäs 200€. 

Hotelli ei sinänsä ole ihan minkään menomestojen vieressä. Ihan paras juttu meille! Kaivattiinki molemmat rauhallista ympäristöä hektisen Bangkokin jälkeen. Ekana iltana ei jaksettu lähteä etsimään mitään hyvää ruokapaikkaa, niin menimme meidän hotellin ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja asiakaspalvelu vallan mainiota. Tietysti ruoan hinta oli korkeampi kuin ei-hotellin ravintolassa, mutta ei yksi kerta nyt mitään haittaa. Nähtiin samalla hotellin varsinainen allasalue....oli kyllä hieno! Tuo meidän allas, josta meidän parvekkeeltamme pääsee, on vissiinkin tarjoitettu vain niille, jotka asuvat meidän rakennuksessa (oliskohan n. 20 hotellihuonetta). Jos haluaisi, niin ei tästä meidän hotellialueelta tarvitsisi kertaakaan poistua. Täältä löytyy kuntosali, spa, ravintola, uima-allas, hiekkaranta, baari. Pieni kauppaki on hotellialueella. Kyllä noilla pärjäisi, jos tahtoisi vain löhötä eikä jaksaisi kierrellä saarella.Tässä hotellialueella on travel agency, josta voi varata vaikka mitä reissuja ym. juttuja. Sieltä saimme myös vuokrattua skootterin. Hinta per vuorokausi 200 bahtia (n. 4,5€). Vuokrattiin skootteri 6 päiväksi. Sillä pääsee helposti liikkumaan, kun ei ne ruokapaikat ja kaupat nyt ihan vieressä ole. Tosin ekat ravintolat löytyvät kyllä jo n. 10min. kävelymatkan päästä, mutta kunnon ruokakauppaan on matkaa jo niin paljon, että skootteri on vähän niin kuin välttämättömyys, jos ei joka päivä taksilla halua rullata. Halpaa on kyllä skootterilla ajelu....litran bensapullo maksaa 40 bahtia (n. 90cent.). 4 päivän aikana bensaan on menny rahaa n. 3,6€, ja joka päivä ollaan kuitenkin skootterilla ajeltu ympäri ämpäri. Tuo skootterilla ajo onkin ihan oma lukunsa. Changilla on tämä yksi päätie, joka on asfalttitie ja hyväkuntonen. Jännitysmomentin ajamiseen luo se, kun tulee ilta. Täällä on kyllä välillä nähtävissä joku katuvalo siellä täällä, mut toimivatko ne - EI! Sitten, kun on noita kauheita mutkia ja  jyrkkiä mäkiä, niin välillä ei ole hajuakaan, miten jyrkkä mäki tai mutka on tulossa, kun on pilkkopimeää ja mäki kallistuu lähinnä seinäsuorana alas- tai ylöspäin. Nyt ollaan jo tuota tietä rullattu niin monta kertaa edestakaisin, että on jo aika hyvin oppinut muistamaan, mitä seuraavaksi tulee. Sitten tietysti yksi juttu on myös nuo ötökät. Täällä, kun ajat valoisalla tai pimeällä, voi naamaan iskeytyä jäätävän kokonen perhonen (Suomessa on miniperhosia verrattuna joihinkin Thaimaan perhosiin)- siinä kieltämättä vähän pelästyy, mut elämäähän se vain on :) 
Ekana skootteripäivänä tiellä tuli vastaan pari vesipuhvelia. Ei tiedetty yhtään, miten puhvelit reagoivat läheltä ajavaan skotteriin. Hidastettiin vauhtia, mutta todettiin, että pakkohan ne on ohittaa. Kaasua vaan ja ohittamaan. Ei puhvelit ollut moksiskaan meidän ohituksesta. He vaan jatkoivat ihmettelyään. Samalla reissulla nähtiin muutama onnettomuus. Joku oli jostain syystä vetänyt skootterinsa kanssa suoraan ojaan. Kun ajettiin ohi, moni oli mennyt selvittämään, mitä oli tapahtunut. Näin vaan, kun tämä kyseinen ojaan ajanut kuski keräili itseään ojasta. Kun ajettiin illalla hotellille takaisin, matkalla nähtiin pariskunta, joka oli kaatunut moottoripyöränsä kanssa. Naisella oli pieniä haavoja käsissä, miehellä toinen käsi oli kokonaan veressä. Se oli hyvä muistutus siitä, että mitä vaan voi käydä. 
Meidän nämä päivät täällä Changilla ovat menneet ihan kauhean nopeasti. Oikeasti vähän jopa harmittaa. Täällä on ollut niin kivaa, ettei haluaisi päivien menevän niin nopeasti. Sunnuntaina otettiin aurinkoa, uitiin ja mentiin skootterilla kiertelemään saarta. Käytiin White sand beachillä (vähän niin ku Changin keskusta). Siellä käveltiin hiekkarannalla ja keräiltiin simpukoita meidän häitä varten.

Illalla mentiin syömään ravintolaan nimeltä Happy Turtle. Sen vissiin omistaa ruotsalaismies, joka on mennyt naimisiin thaimaalaisen naisen kanssa. Tosi hyvä paikka - suosittelen ehdottomasti jokaiselle! Ruoka on todella hyvää ja hinnat kohdillaan!

Tilasin: rice with fried chicken and cashew nuts - sain riisit turtle-muotoilulla :)

Maanantaina Janne aktivoitui oikein kunnolla ja kävi aamulla kuntosalilla (BB Gym). Oli kuulemma ollut ihan pätevä sali. Hinta kertakäynnille oli 200 bahtia (n. 4,5€). Treenin lopuksi Janne oli saanut vielä proteiinishaken. Minä treenailin vaan meijän uima-altaalla. Kun Janne tuli takaisin salilta, me uitiin ja nautittiin lämpimästä päivästä. 
Eilinen päivä oli eka sateinen ja pilvinen päivä. Sillon Janne kävi aamulla tarkastamassa meidän hotellin kuntosalin. Minulla meni suurin osa eilisestä tämän blogin fiksailussa. 
Tänään aamulla sekä Janne että myös minä kävimme treenaamassa meijän hotellin kuntosalilla. Treenin jälkeen uitiin ja vähän nautittiin auringosta. Sitten lähdimme skootterilla kiertämään saarta ja otettiin myös vähän valokuvia.

Joku päivä tässä yritän vielä saada kunnon videopätkän siitä, kun ajetaan skootterilla. Sitten laitan videopätkän Bangkokin liikenteestä ja sitten Changin liikenteestä....näkee nopeasti, miten erilaista täällä on Bangkokiin verrattuna. Tänään kävimme myös ottamassa selvää, millä kannattaa mennä Changilta Bangkokin lentokentälle....lähtöhän on nyt lauantaina. Otamme varmaan minibussin, jolla matka Bangkokiin kestää n. 6 tuntia. Matka maksaa 700 bahtia (n. 16€). Nyt, kun meillä on vähän aikataulu selvillä, voimme ruveta varaamaan lentoa Bangkokista Koh Samuille, jonne matkataan seuraavaksi :) Samuilla sitten vietetään meidän häitä 11.12.!

Häävieraat alkaa tulla Samuille ensi viikolla. Ihan hassua ajatella, että nähdään kohta paljon tuttuja! Ihan mahtavaa :)

Kerron lähipäivinä häistä ja häiden järjestämisestä lisää!